Käyntikohteita
Kokkola on kaupunki, jossa historia ja vuosisataiset kaupunkirakenteen kerrostumat ovat jatkuvasti esillä. Kokkola tarjoaakin paljon nähtävää ja koettavaa historiasta ja kulttuurista kiinnostuneelle.
Vanhakaupunki Neristan
Neristan (eli Alakaupunki) on Kokkolan Vanhankaupungin nimi. Neristan on yksi Suomen laajimmista historiallisista puukaupunkikokonaisuuksista. Neristanin 12 korttelia kattava yhtenäinen asemakaava on peräisin 1660-luvulta. Suurin osa Neristanin rakennuksista on 1810–1880-luvuilta, vaikkakin vanhimmat rakennuksista ovat jopa 1600-luvulta. Neristan on säilynyt melko yhtenäisenä kokonaisuutena kapeine katuineen, "juorupeileineen" ja lauta-aitojen rajaamine pihoineen. eristanin alueen tonteille on tyypillistä aidatut pihat ja portit. Talojen sisäänkäynnit ovat tyypillisesti pihan puolella. Päärakennus sijaitsee tontin kadunpuoleisella laidalla katulinjassa, tontinmittaiset ulkorakennukset puolestaan pihan perällä. Vuosisatojen aikana ovat Neristanin ilmettä muokanneet niin maankohoaminen ja tulipalot kuin kaupungin kehittyminen ja rakentavan ihmisen sinnikkyyskin.
2000-luvulle siirryttäessä Neristan on vakiinnuttanut asemansa elävänä perinnekaupunkina ja kansallisestikin merkittävänä kulttuurihistoriallisena alueena. Neristanin valttina on vanhan kaupungin henki, vuosisatojen mukanaan tuoma rauha ja väärentämätön tunnelma
Alakaupungissa, Neristanissa, asuivat käsityöläiset ja merimiehet ja siellä tontit ja rakennukset olivat vaatimattomampia. Kuitenkin myös Neristanin sisällä oli oma hierarkiansa, jonka mukaan Isokadun varsi oli vaurainta ja hienointa seutua ja sen varrelle sijoittuivat Neristanin isoimmat talot ja tontit.
Kauppakaupungin perinne elää Neristanin viihtyisissä putiikeissa. Vanhankaupungin miljöö luo mainiot puitteet onnistuineille antiikki ja käsityöostoksille. Ystävällinen ja henkilökohtainen palvelu ovat perinteitä, joita Neristanin kauppiaat pitävät edelleen kunnia-asianaan.
Neristan (eli Alakaupunki) on Kokkolan Vanhankaupungin nimi. Neristan on yksi Suomen laajimmista historiallisista puukaupunkikokonaisuuksista. Neristanin 12 korttelia kattava yhtenäinen asemakaava on peräisin 1660-luvulta. Suurin osa Neristanin rakennuksista on 1810–1880-luvuilta, vaikkakin vanhimmat rakennuksista ovat jopa 1600-luvulta. Neristan on säilynyt melko yhtenäisenä kokonaisuutena kapeine katuineen, "juorupeileineen" ja lauta-aitojen rajaamine pihoineen. eristanin alueen tonteille on tyypillistä aidatut pihat ja portit. Talojen sisäänkäynnit ovat tyypillisesti pihan puolella. Päärakennus sijaitsee tontin kadunpuoleisella laidalla katulinjassa, tontinmittaiset ulkorakennukset puolestaan pihan perällä. Vuosisatojen aikana ovat Neristanin ilmettä muokanneet niin maankohoaminen ja tulipalot kuin kaupungin kehittyminen ja rakentavan ihmisen sinnikkyyskin.
2000-luvulle siirryttäessä Neristan on vakiinnuttanut asemansa elävänä perinnekaupunkina ja kansallisestikin merkittävänä kulttuurihistoriallisena alueena. Neristanin valttina on vanhan kaupungin henki, vuosisatojen mukanaan tuoma rauha ja väärentämätön tunnelma
Alakaupungissa, Neristanissa, asuivat käsityöläiset ja merimiehet ja siellä tontit ja rakennukset olivat vaatimattomampia. Kuitenkin myös Neristanin sisällä oli oma hierarkiansa, jonka mukaan Isokadun varsi oli vaurainta ja hienointa seutua ja sen varrelle sijoittuivat Neristanin isoimmat talot ja tontit.
Kauppakaupungin perinne elää Neristanin viihtyisissä putiikeissa. Vanhankaupungin miljöö luo mainiot puitteet onnistuineille antiikki ja käsityöostoksille. Ystävällinen ja henkilökohtainen palvelu ovat perinteitä, joita Neristanin kauppiaat pitävät edelleen kunnia-asianaan.
Uintikeskus Vesiveijari
VesiVeijari on yksi maamme suosituimpia uintikeskuksia. Uintikeskus VesiVeijari tarjoaa loistavia elämyksiä niin lapsille kuin aikuisille vuoden ympäri. Voit joko uida, leikkiä tai vain rentoutua uintikeskuksen 9 eri uima-altaassa. Kesäisin ulkoaltaat ja 80 metrinen vesiliukumäki ovat avoinna kävijöilleen.
VesiVeijari on yksi maamme suosituimpia uintikeskuksia. Uintikeskus VesiVeijari tarjoaa loistavia elämyksiä niin lapsille kuin aikuisille vuoden ympäri. Voit joko uida, leikkiä tai vain rentoutua uintikeskuksen 9 eri uima-altaassa. Kesäisin ulkoaltaat ja 80 metrinen vesiliukumäki ovat avoinna kävijöilleen.
Tankar, majakkasaari lumoaa!
Tankarin majakkasaari sijaitsee eteläisellä Perämerellä Kokkolan ulkosaaristossa, noin 15 km luoteeseen Kokkolan satamasta. Saari, jota 1500-luvulla kutsuttiin nimellä Klippan, on noin 900 metriä pitkä ja 500 metriä leveä. Saarella sijaitsee vuonna 1889 rakennettu majakka, vanha kalastajakylä ja kirkko, lintuasema sekä luotsiasema.
Tankar on kiistatta eräs Kokkolan suosituimpia matkailukohteita ja kesällä sinne liikennöidään säännöllisesti. Myös omatoimisesti veneilevillä on mahdollisuus ankkuroitua aallonmurtajalla suojattuun vierasvenesatamaan. Saaren satamassa on 15 kpl ankkuripaikkoja (peräkiinnitys). Sataman syväys on 3,0 - 3,5, metriä. Sisääntuloreitin ulkopuoliset vedet ovat kivisiä. Saarella voi myös yöpyä saaristolaishenkisissä majoitustiloissa. Aikatauluvuorojen ulkopuolisia lähtöjä charter-veneillä on esiteltynä valikon kohdassa Yhteydet saarelle.
Tankarin majakkasaari sijaitsee eteläisellä Perämerellä Kokkolan ulkosaaristossa, noin 15 km luoteeseen Kokkolan satamasta. Saari, jota 1500-luvulla kutsuttiin nimellä Klippan, on noin 900 metriä pitkä ja 500 metriä leveä. Saarella sijaitsee vuonna 1889 rakennettu majakka, vanha kalastajakylä ja kirkko, lintuasema sekä luotsiasema.
Tankar on kiistatta eräs Kokkolan suosituimpia matkailukohteita ja kesällä sinne liikennöidään säännöllisesti. Myös omatoimisesti veneilevillä on mahdollisuus ankkuroitua aallonmurtajalla suojattuun vierasvenesatamaan. Saaren satamassa on 15 kpl ankkuripaikkoja (peräkiinnitys). Sataman syväys on 3,0 - 3,5, metriä. Sisääntuloreitin ulkopuoliset vedet ovat kivisiä. Saarella voi myös yöpyä saaristolaishenkisissä majoitustiloissa. Aikatauluvuorojen ulkopuolisia lähtöjä charter-veneillä on esiteltynä valikon kohdassa Yhteydet saarelle.
Upeita museokohteiden helmiä! K.H. Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan
maakuntamuseo
K.H.Renlundin museo on suorittanut Kokkolassa 1980-luvun lopulta lähtien arkeologisia tutkimuksia. Tutkimukset ovat olleet luonteeltaan ns. pelastuskaivauksia ja rakennustöiden valvontaa. Kaikki rakenteet, maakerrokset ja löydöt pyritään dokumentoimaan mahdollisimman tarkasti.
Tavallisimpia kaivauslöytöjä ovat olleet saviastian palaset, liitupiipunkappaleet, lasiastioiden palaset, ikkunalasi, posliini, kaakeliuunin palaset ja eläinten luut.
Kaivauksissa on löydetty myös erilaisia puu- ja kivirakenteita, mm. rakennusten perustuksia, palokerrostumia, ojia, tienpohjia, kaivojen ja kellarien jäänteitä ja tynnyreiden kappaleita. Mannerheimin aukiolta on löydetty isolla kivillä täytettyjä tynnyreitä upotettuna märkään saveen. Kyseessä on mahdollisesti laivatelakan jäänteet.
K.H.Renlundin museo kantaa peruskokoelmansa lahjoittajan nimeä. Karl Herman Renlund (1850-1908) lahjoitti synnyinkaupunki Kokkolalle testamentissaan kokoelman taideteoksia ja muita esineitä. Kokkolan kaupunki päätti perustaa museon kokoelman pohjalle vuonna 1909, josta lähtien museo on toiminut Kokkolan kaupunginmuseona ja vuodesta 2008 lähtien Keski-Pohjanmaan maakuntamuseona.
Renlundin kokoelma sijoitettiin aluksi kaupungin vanhimpaan rakennukseen pedagogioon (rak. 1696), josta osa varattiin kokoelman tiloiksi. Vuodesta 1946 alkaen museo sai koko rakennuksen käyttöönsä, mutta tilat olivat jo silloin liian ahtaat museon tarpeisiin. Vuonna 1962 kaupunki osti ns. Roosin talon ja Renlundin kokoelma sijoitettiin sen yläkertaan. Vuonna 1987 tehdyn kunnostuksen jälkeen koko rakennus on ollut museon tiloina.
Tällä hetkellä museon kokoelmat käsittävät Renlundin kokoelman lisäksi useita muita taide- ja kulttuurihistoriallisia kokoelmia. Museon pysyviä näyttelyitä on esillä pedagogion ja Roosin talon lisäksi myös Lassanderin porvaristalossa. Vaihtuvia näyttelyitä järjestetään museon näyttelyhallissa. Lisäksi Draken kotimuseossa ja Kaarlelan kotiseutumuseossa voi tutustua ainutlaatuisiin interiööreihin ja esinekokoelmiin.
Keski-Pohjanmaan maakuntamuseotoiminta on vuodesta 2008 alkaen osa K.H.Renlundin museon palvelutoimintaa ja vastuuta. Maakuntamuseon nähdään Keski-Pohjanmaan maakunnassa rakentuvan paikallismuseoiden verkoston varaan. Siten maakunnan kunnilla on kullakin oma kulttuuriperintöprofiilinsa, jota ilmentää kunnan paikallis- tai kotiseutumuseon kokoelmat. Yhdessä ne rakentavat kuvan maakunnan kulttuuriperinnöstä.
maakuntamuseo
K.H.Renlundin museo on suorittanut Kokkolassa 1980-luvun lopulta lähtien arkeologisia tutkimuksia. Tutkimukset ovat olleet luonteeltaan ns. pelastuskaivauksia ja rakennustöiden valvontaa. Kaikki rakenteet, maakerrokset ja löydöt pyritään dokumentoimaan mahdollisimman tarkasti.
Tavallisimpia kaivauslöytöjä ovat olleet saviastian palaset, liitupiipunkappaleet, lasiastioiden palaset, ikkunalasi, posliini, kaakeliuunin palaset ja eläinten luut.
Kaivauksissa on löydetty myös erilaisia puu- ja kivirakenteita, mm. rakennusten perustuksia, palokerrostumia, ojia, tienpohjia, kaivojen ja kellarien jäänteitä ja tynnyreiden kappaleita. Mannerheimin aukiolta on löydetty isolla kivillä täytettyjä tynnyreitä upotettuna märkään saveen. Kyseessä on mahdollisesti laivatelakan jäänteet.
K.H.Renlundin museo kantaa peruskokoelmansa lahjoittajan nimeä. Karl Herman Renlund (1850-1908) lahjoitti synnyinkaupunki Kokkolalle testamentissaan kokoelman taideteoksia ja muita esineitä. Kokkolan kaupunki päätti perustaa museon kokoelman pohjalle vuonna 1909, josta lähtien museo on toiminut Kokkolan kaupunginmuseona ja vuodesta 2008 lähtien Keski-Pohjanmaan maakuntamuseona.
Renlundin kokoelma sijoitettiin aluksi kaupungin vanhimpaan rakennukseen pedagogioon (rak. 1696), josta osa varattiin kokoelman tiloiksi. Vuodesta 1946 alkaen museo sai koko rakennuksen käyttöönsä, mutta tilat olivat jo silloin liian ahtaat museon tarpeisiin. Vuonna 1962 kaupunki osti ns. Roosin talon ja Renlundin kokoelma sijoitettiin sen yläkertaan. Vuonna 1987 tehdyn kunnostuksen jälkeen koko rakennus on ollut museon tiloina.
Tällä hetkellä museon kokoelmat käsittävät Renlundin kokoelman lisäksi useita muita taide- ja kulttuurihistoriallisia kokoelmia. Museon pysyviä näyttelyitä on esillä pedagogion ja Roosin talon lisäksi myös Lassanderin porvaristalossa. Vaihtuvia näyttelyitä järjestetään museon näyttelyhallissa. Lisäksi Draken kotimuseossa ja Kaarlelan kotiseutumuseossa voi tutustua ainutlaatuisiin interiööreihin ja esinekokoelmiin.
Keski-Pohjanmaan maakuntamuseotoiminta on vuodesta 2008 alkaen osa K.H.Renlundin museon palvelutoimintaa ja vastuuta. Maakuntamuseon nähdään Keski-Pohjanmaan maakunnassa rakentuvan paikallismuseoiden verkoston varaan. Siten maakunnan kunnilla on kullakin oma kulttuuriperintöprofiilinsa, jota ilmentää kunnan paikallis- tai kotiseutumuseon kokoelmat. Yhdessä ne rakentavat kuvan maakunnan kulttuuriperinnöstä.
Kirkonmäen kotiseutumuseo
Kaarlelan kotiseutumuseo edustaa paikallista 1800-luvun talonpoikaista kulttuuria. Pihalla on talli, paja, savusauna, riihi, sekä aittoja. Alueeseen kuuluvat myös pikkutupa, nahanparkitsimo sekä karstatehdas. Kotiseutumuseolla on näyttelytiloja viereisen pappilan taloustieteilijän, valtiopäivämiehen sekä kirkkoherran Anders Chydeniuksen vuonna 1775 rakennuttamassa kivirakennuksessa. Itse pappila on rakennettu vuonna 1737 kirkkoherra Karl Gustav Weranderin toimesta. Kaarlelan vanha kivikirkko 1550-luvlulta toimii kesäisin tiekirkkona.
Kaarlelan kotiseutumuseo edustaa paikallista 1800-luvun talonpoikaista kulttuuria. Pihalla on talli, paja, savusauna, riihi, sekä aittoja. Alueeseen kuuluvat myös pikkutupa, nahanparkitsimo sekä karstatehdas. Kotiseutumuseolla on näyttelytiloja viereisen pappilan taloustieteilijän, valtiopäivämiehen sekä kirkkoherran Anders Chydeniuksen vuonna 1775 rakennuttamassa kivirakennuksessa. Itse pappila on rakennettu vuonna 1737 kirkkoherra Karl Gustav Weranderin toimesta. Kaarlelan vanha kivikirkko 1550-luvlulta toimii kesäisin tiekirkkona.
Kokkolan vanha raatihuone
Vanhalla Kokkolan Kauppatorilla oli aikaisemmin ollut raatihuonerakennus, mutta se tuhoutui vuoden 1805 suurpalossa. Lukuisten maaherran kehotusten jälkeen Kokkolan vanhan kaupungin laitamille rakennettiin vuonna 1837 keltainen empiretyylinen Raatihuone Carl Ludvig Engelin piirustusten mukaan. Aikoinaan Kokkolan oma raatimies Anders Donner suunnitteli rakennuksen ja suunnitelma lähetettiin Helsinkiin, jossa kuuluisa arkkitehti Carl Ludvig Engel hyväksyi suunnitelman muutamia pieniä yksityiskohtia lukuunottamatta. Raatihuone edustaa empiretyylistä arkkitehtuuria puhtaimmillaan.
Rakennukseen kului lähes 18000 päivätyötä. Yksi päivätyö vastasi 25 hopearuplan kiinteää arvoa. Päivätyöt jaettiin kaupunkilaisten kesken, puolet talojen osalle ja toinen puoli verotusten mukaan. Puut rakennukseen on kaadettu Trullön metsästä.Rakentamista varten täytyi myös perustaa tuiilitehdas, jossa tiiliä valmistettiin vuoden verran. Kelloseppä Johan Yli-Könni sai tehtäväkseen valmistaa ja asentaa tarkan kellon, joka lyö puolen tunnin välein ja "kellon tulee vedon jälkeen käydä vähintään kahdeksan vuorokautta aina oikein ja siten, ettei pakkanen eikä lämpö saa aiheuttaa poikkeamia."
1990-luvulla aloitettiin rakennuksen peruskorjaus. Aiempi huonejärjestys on palautettu ja vanhat koristemaalaukset otettu esiin. Tällä hetkellä tilat ovat Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin käytössä. Paikka tunnettiin aikaisemmin Kauppatorina, mutta nykyään sitä sanotaan Mannerheiminaukioksi.
Vanhalla Kokkolan Kauppatorilla oli aikaisemmin ollut raatihuonerakennus, mutta se tuhoutui vuoden 1805 suurpalossa. Lukuisten maaherran kehotusten jälkeen Kokkolan vanhan kaupungin laitamille rakennettiin vuonna 1837 keltainen empiretyylinen Raatihuone Carl Ludvig Engelin piirustusten mukaan. Aikoinaan Kokkolan oma raatimies Anders Donner suunnitteli rakennuksen ja suunnitelma lähetettiin Helsinkiin, jossa kuuluisa arkkitehti Carl Ludvig Engel hyväksyi suunnitelman muutamia pieniä yksityiskohtia lukuunottamatta. Raatihuone edustaa empiretyylistä arkkitehtuuria puhtaimmillaan.
Rakennukseen kului lähes 18000 päivätyötä. Yksi päivätyö vastasi 25 hopearuplan kiinteää arvoa. Päivätyöt jaettiin kaupunkilaisten kesken, puolet talojen osalle ja toinen puoli verotusten mukaan. Puut rakennukseen on kaadettu Trullön metsästä.Rakentamista varten täytyi myös perustaa tuiilitehdas, jossa tiiliä valmistettiin vuoden verran. Kelloseppä Johan Yli-Könni sai tehtäväkseen valmistaa ja asentaa tarkan kellon, joka lyö puolen tunnin välein ja "kellon tulee vedon jälkeen käydä vähintään kahdeksan vuorokautta aina oikein ja siten, ettei pakkanen eikä lämpö saa aiheuttaa poikkeamia."
1990-luvulla aloitettiin rakennuksen peruskorjaus. Aiempi huonejärjestys on palautettu ja vanhat koristemaalaukset otettu esiin. Tällä hetkellä tilat ovat Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin käytössä. Paikka tunnettiin aikaisemmin Kauppatorina, mutta nykyään sitä sanotaan Mannerheiminaukioksi.